Vauhdikas Arki

Perjantai aamu saapui, Tirppis pomppi aikaisin aamulla kuin superpallo pitkin taloa malttamattomana. ”Äiti mä en malta odottaa, koska lähdetään?” Hiljaa mielessäni pelkäsin että päivästä tulee fiasko ja samalla toivoin syvästi, että ensimmäinen koulupäivä menee hyvin. Fiaskoa pelkäsin siksi, että kulunut viikko on ollut todella rankka. Aivan jäätäviä tic ’kohtauksia’ mitä Tirppis ei itse ole hallinnut yhtään vaan tarvinnut siihen äitiä tai isiä apuun. Toivoin, että ensimmäinen päivä menee hyvin, jotta uusi kouluvuosi saa hyvän alun ja lähtee hyvillä mielin kouluun. Siinä mä tein etätöitä ja vastailin lähtölaskentaa, puolitoista tuntia jäljellä, tunti kaksyt minuuttia, tunti kymmenen... Teini oli valvonut aikalailla koko yön hermostuneena ja kun lähtöaika läheni niin roikkui melkein karmeissa, en halua, en, en ja en, onko pakko? Kuitenkin positiivisella nuotilla siinä mielessä, ettei hermostunut vaikka aiheesta jotain vitsailin. Tirppis toivoi että menen saattamaan tuon pienen matkan, h...

Kesäloma on taputeltu kasaan ja koulu alkaa huomenna, rutiineja palautellaan kouluarkea vastaamaan ja pari kuukautta vallinnut lomarutiini hajoaa. Se näkyy ja se kuuluu. Mulle tämä on hieman mystistä, mitä sitten jos rutiini hajoaa? Mä voin vallan hyvin tehdä äkkinäisiä päätöksiä ja muuttaa rutiinia, kuten myös Teini, mutta Tirppis ja Mies ei. Samantien on maailma ylös alaisin ja pakka sekaisin. Kun tähän komboon lisätään koulujännitys, mikä tarkoittaa Tirppiksen kohdalla koulurakennuksen vaihtoa uutta opettajaa ja luokkamuutosta niin oksat pois. Onneksi uusi opettaja tuntuu olevan aivan mahtava ihminen! Keskustelin hänen kanssaan puhelimessa ja kerroin missä tilanteessa nyt ollaan, ensimmäisenä kysyi että miten hän voi auttaa Tirppistä ticien kanssa että? Kävimme kaikinpuolin hyvän keskustelun monesta käsillä olevasta asiasta ja jäi hyvä mieli. Edes joku asia näyttää valoisalle! Hetkittäin tuntuu että ainut valo tunnelin päässä on vain junan valo, tämä on niitä hetkiä kun tuntuu että...